¿Empoderamiento o emancipación? Interpretaciones desde finlandia y más allá

Sanna Ryynänen, Elina Nivala

Resumen


Este artículo aborda dos conceptos tan consolidados como controvertidos dentro del campo de las Ciencias Sociales y Educativas: empoderamiento y emancipación. Las cues¬tiones principales abordarán la relación entre ambos y cómo podrían utilizarse en el campo de la Pedagogía Social en Finlandia y más allá como conceptos teóricos a la hora de articular el propósito del trabajo sociopedagógico y como criterios orientadores de las prácticas en el mismo campo. Con el análisis de estas cuestiones nos proponemos aportar un posible mapa para el laberinto conceptual que conforman ambos términos, diseñado específicamente desde la perspectiva sociopedagógica. La peculiaridad del idioma finlandés hace del debate sobre el término de empoderamiento un claro ejemplo de lo complicado del concepto y de los proble¬mas relacionados con su uso. En este estudio nos centraremos sobre todo en el campo del em¬poderamiento juvenil para delinear la diversidad de significados asignados al término. También analizamos brevemente el lugar y el papel del que el concepto de empoderamiento dispone en el debate teórico y en la práctica de la Pedagogía Social en Finlandia. Para ampliar nuestra perspectiva tanto conceptual como geográfica, estudiamos la relación existente entre empode¬ramiento y emancipación con la ayuda del debate teórico internacional existente alrededor de ambos conceptos. Concluimos sugiriendo que cuando ambos conceptos se analizan en relación con la Pedagogía Social es útil tener en cuenta los distintos paradigmas o tradiciones de la Pe¬dagogía Social en lugar de intentar abordarla como un todo consensuado.

Palabras clave


Empoderamiento; emancipación; pedagogía social; jóvenes; Finlandia

Texto completo:

PDF (ES) PDF (EN) (English)

Referencias


Archibald, T., & Wilson A. L. (2011). Rethinking Empowerment: Theories of Power and the Potential for Emancipatory Praxis. Adult Education Research Conference. Retrieved from http://newprairiepress.org/aerc/2011/papers/3/, accessed 3.2.2017.

Biesta, G. (2006). Beyond Learning. Democratic Education for a Human Future. London: Paradigm.

Biesta, G. (2009). Good education in an age of measurement: on the need to reconnect with the question of purpose in education. Educ Asse Eval Acc 21, 33-46.

Biesta, G. (2010). A New Logic of Emancipation: The Methodology of Jacques Rancière. Educational Theory 60 (1), 39-59.

Biesta, G. (2012). Have lifelong learning and emancipation still something to say to each other? Studies in the Education of Adults 44 (1), 5-20.

DalMaso, R., & Kuosmanen, V. (2008). Subjektiuden ja emansipaation edistäminen on 2000-luvun sosionomin sosiaalipedagogisen ammatin ja työn ydintä. In: Viinamäki, L. (ed.). 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 35-48. Retrieved from http://www3. tokem.fi/kirjasto/tiedostot/Viinamaki_A_2_2008.pdf, accessed 14.2.2017.

Freire, P. (2005). Sorrettujen pedagogiikka. Transl. Joel Kuortti. Tampere: Vastapaino. [Original in 1968].

Freire, P. (2008). Pedagogia do oprimido. São Paulo: Paz e Terra. [Original in 1968].

Freire, P., & Shor, I. (2008). Medo e ousadia. Cotidiano do professor. São Paulo: Paz e Terra. [Original in 1987].

Galloway, S. (2011). Considering adult literacies education as empowerment or emancipation. In Houghton, A-M. (ed). Proceedings of the 41st Annual SCUTREA Conference, Brighton: CCE University of Essex. Retrieved from https:// dspace.stir.ac.uk/bitstream/1893/22620/1/Emancipatory%20purpose.pdf, accessed 22.2.2017.

Galloway, S. (2012). Reconsidering emancipatory education: Staging a Conversation between Paulo Freire and Jacques Rancière. Educational Theory (62)2, 163-184.

Gretschel, A. (2002). Kunta nuorten osallisuusympäristönä. Nuorten ryhmän ja kunnan vuorovaikutussuhteen tarkastelu kolmen liikuntarakentamisprojektin laadunarvioinnin keinoin. University of Jyväskylä, Studies in Sport, Physical Education and Health, 85. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Retrieved from https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/hand-le/123456789/13503/9513912868.pdf?sequence=1, accessed 8.4.2013.

Gross, S. (2010). Inequality and Emancipation: An Educational Approach. Journal of Education and Research Vol. 2, 2010, 9-16.

Hokkanen, L. (2009). Empowerment valtaistumisen ja voimaantumisen dialogina. In: Mäntysaari, M., Pohjola, A. & Pösö, T. (eds.). Sosiaalityö ja teoria. Jyväskylä: PS-kustannus, 315-337.

Horochovski, R. R., & Meirelles, G. (2007). Problematizando o conceito de empoderamento. In Seminário Nacional de Movimentos Sociais, Participação e Democracia, 2, 2007, Florianópolis. Anais... Florianópolis: UFSC, 2007, 485-506. Available at: http://www.sociologia.ufsc.br/npms/rodrigo_horochovski_meirelles.pdf, accessed 6.2.2017

Hämäläinen, J. (2015). Defining Social Pedagogy: Historical, Theoretical and Practical Considerations. British Journal of Social Work, 45, 1022-1038. doi:10.1093/bjsw/bct174.

Hämäläinen, J., & Kurki, L. (1997). Sosiaalipedagogiikka. Helsinki: WSOY.

Höylä, S. (2012). Youth Work in Finland. Helsinki: Humak. Retrieved from http://www.humak.fi/wp-content/ uploads/2014/12/humak-verkko-hoyla-youth-work-englanti.pdf, accessed 14.2.2017.

Inglis, T. (1997). Empowerment and emancipation. Adult Education Quarterly 48 (1).

Juhila, K. (2006). Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina: sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino.

Jönsson, J. H. (2010). Beyond empowerment: Changing local communities. International Social Work 53 (3), 393-406.

Kaljonen, P. (2008). Rinnalla kulkien asiakkaan asialla — sosiaaliohjaus sosiaalitoimiston aikuistyössä. In: Viinamäki, L. (ed.). 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, 49-61. Retrieved from http://www3.tokem.fi/kirjasto/tiedostot/Viinamaki_A_2_2008.pdf, accessed 14.2.2017.

Kiilakoski, T. (2015). Nuorisotyö, kasvatus, opetussuunnitelma. In: Kiilakoski, T., Kinnunen, V., & Djupsund, R. Miksi nuorisotyötä tehdään? Tietokirja nuorisotyön opetussuunnitelmasta. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 152-174. Retrieved from https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106142/978-952-456-203-4.pdf?sequence=1, accessed 14.2.2017.

Kurki, L. (2002). Persoona ja yhteisö. Personalistinen sosiaalipedagogiikka. Jyväskylä: SoPhi.

Kuure, T. (2015). Sosiaalisen vahvistamisen määrittely ja asema nuorten hyvinvoinnin palvelujärjestelmässä. In: Sosiaalinen vahvistaminen käsitteenä ja palveluina: Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan tuloksia. Helsinki: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry ja Opetus- ja kulttuuriministeriö, 5-67. Retrieved from http://www.tpy.fi/site/assets/ files/1372/sosiaalinen-vahvistaminen-k_sitteen_-ja-palveluina.pdf, accessed 15.2.2017.

Levamo, T-M. (2014). Good practices of participatory democracy. In Gretschel, A., Levamo, T-M., Kiilakoski, T., Laine, S., Mäntylä, N., Pleyers, G., & Raisio, Hi. Youth Participation Good Practices in Different Forms of Regional and LocalDemocracy. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 20-30. Retrieved from http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/ julkaisuja/youthparticipation_goodpractices.pdf, accessed 14.2.2017.

Lewis, T. E. (2012). The Aesthetics of Education. Theatre, Curiosity, and Politics in the work of Jacques Rancière and Paulo Freire. New York & London: Continuum.

Lundbom, P., & Herranen, J. (2011). Sosiaalisen vahvistamisen ajankohtaisuus. In: Lundbom, P., & Herranen, J. (eds.). Sosiaalinen vahvistaminen kokemuksina ja käytänteinä. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu, 4-12. Retrieved from http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-456-114-3, accessed 14.2.2017.

Mayo, P. (2003). A Rationale for a Transformative Approach to Education. Journal of Transformative Education 1 (1), 38-57.

McLaren, P. (2009). Che Guevara, Paulo Freire ja vallankumouksen pedagogiikka. Helsinki: Like.

Milana, M. (2012). Political globalization and the shift from adult education to lifelong learning. European Journal for Research on the Education and Learning of Adults 3 (2), 103-117.

Nieminen, J. (2014). Mahdollista nuorisotyötä: kehittämishaasteita tradition, nykyisyyden ja tulevaisuuden ristivalossa. Nuorisotutkimus 32 (2), 53-59.

Nivala, E., & Ryynänen, S. (forthcoming). Sosiaalipedagoginen viitekehys nuorisoalan työssä. In: Hoikkala, T. & Kuivakangas, Johanna (eds.) Onko nuorisotyö nuorisolaisille? Yhteisöpedagogiikan kentät ja mahdollisuudet. [Will be published in 2017]

Oliveira Barreto, R. de & Paes de Paula, A. P. (2014). “Rio da Vida Coletivo”: empoderamento, emancipação e práxis. Rev. Adm. Pública 48 (1), 111-130.

Puuronen, A. (2016). Kohdennetun nuorisotyön arvioinnin kehittäminen. In Gretschel, A., Junttila-Vitikka, P. & Puuronen, A. Suuntaviivoja nuorisotoimialan määrittelyyn ja arviointiin. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, 114-164. Retrieved from http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/suuntaviivoja_nuorisotoimialan_maarittelyyn_ja_arviointiin.pdf, accessed 14.2.2017.

Ranne, K. (2005). Sosiaalipedagogiikka koulutuksessa ja työelämän kehittämisessä. In K. Ranne, A. Sankari, T. Rouhiainen-Valo & T. Ruusunen (Eds.) Sosiaalipedagoginen ammatillisuus: Madsenin kukasta toiminnan tulppaaniksi. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu, 39-44.

Savola, E., & Koskinen-Ollonqvist, P. (2005). Terveyden edistäminen esimerkein. Käsitteitä ja selityksiä. Helsinki: Terveyden edistämisen keskus. Retrieved from http://www.soste.fi/media/pdf/terveyden_edistaminen_esimerkein_2005. pdf, accessed 15.2.2017.

Savolainen, M. (2008). Maailman ihanin tyttö. The Loveliest Girl in the World. Helsinki: Blink Entertainment.

Schugurensky, D. (2014). Social Pedagogy and Critical Theory: A Conversation with Hans Thiersch. International Journal of Social Pedagogy, 3 (1), 4-14. Retrieved from http://www.internationaljournalofsocialpedagogy.com.

Semi, E. (2005). Sosiaalipedagogiikka sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa. In: K. Ranne, A. Sankari, T. Rouhiainen-Valo & T. Ruusunen (Eds.) Sosiaalipedagoginen ammatillisuus: Madsenin kukasta toiminnan tulppaaniksi. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu, 39-44.

Soler, P., Planas, A. Ciraso-Calí, A., & Ribot-Horas, A. (2014). Empoderamiento en la comunidad. El diseño de un sistema abierto de indicadores a partir de procesos de evaluación participativa. Pedagogía Social - Revista Interuniversitária 24, 49-77.

The Loveliest Girl in the World —photography project (n.d.). Empowering Photography. Retrieved from http://www. voimauttavavalokuva.net/english/menetelma.htm.

Tikkanen, T. (2009). Rakkautta joka silmäyksellä. Opettaja 104 (15-16), 26-30.

Troyna, B. (1994). Blind Faith? Empowerment and Educational Research. International Studies in Sociology of Education, 4:1, 3-24.

Úcar, X. (2016). Social Pedagogy Facing Inequalities and Vulnerabilities. Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 17, 129-145.

Vlieghe, J. (2016). Rethinking emancipation with Freire and Rancière: A plea for a thing-centered pedagogy. Educational Philosophy and Theory, 2016.

Wildemeersch, D., & Olesen, H. S. (2012). Editorial: The effects of policies for the education and learning of adults - from ‘adult education’ to ‘lifelong learning’, from ‘emancipation’ to ‘empowerment’. European Journal for Research on the Education and Learning of Adults 3 (2), 97-101.




DOI: https://doi.org/10.7179/PSRI_2017.30.03

Enlaces refback

  • No hay ningún enlace refback.


Licencia de Creative Commons
Este obra está bajo una licencia de Creative Commons Reconocimiento-NoComercial-CompartirIgual 4.0 Internacional.

DOI: 10.7179/PSRI

 

    

Licencia Creative Commons

Este obra está bajo una Licencia Creative Commons Atribución-NoComercial-CompartirIgual 3.0 España.

ISSN: 1139-1723

DOI: 10.7179/PSRI