Décadas de educación en medios de comunicación en Finlandia

Autores/as

  • Reijo Kupiainen Tampere University Centre for Media Education (TUCME)
  • Sara Sintonen Tampere University Centre for Media Education (TUCME)
  • Juha Suoranta Tampere University Centre for Media Education (TUCME)

Palabras clave:

educación finlandesa de medios, etapas, formación del profesorado, investigación sobre educación en medios

Resumen

La historia de la educación en medios de comunicación en Finlandia puede ser percibida como parte del desarrollo de la educación finlandesa. El desarrollo de la educación en medios de comunicación en Finlandia ha pasado por numerosas fases. Desde el comienzo del milenio el concepto de la educación en medios de comunicación se ha establecido en la práctica finlandesa, como alfabetización en medios de comunicación está representada en el currículum. A finales de los setenta la educación en medios de comunicación enfrentó una nueva situación. La década de los dos mil marcó una expansión en muchas direcciones en la educación en medios de comunicación en Finlandia. Desde los setenta, cuando la educación en medios de comunicación se incluyó en el currículo de la escuela comprensiva, ha existido una forma de enseñanza de la educación en medios de comunicación en la formación de maestros de aula en general y los profesores especialistas en disciplinas. 

Citas

Anttila, A.-H. (1998). Mediakasvatuksessa tänään on huomisen eilinen. ETKK:lla säännöllistä lähetystoimintaa jo 40 vuoden ajan. Peili 3/98, 52-56.

Aviram, Aharom & Talmi, Deborah (2005). The Impact of Information and Communication Technology on Education: the missing discourse between three different paradigms. E-Learning 2 (2), 161–191. Online http://dx.doi.org/10.2304/elea.2005.2.2.5 (Consultada 5 March 2007).

Buckingham, D. (1992). Teaching About the Media. En Teoksessa Lusted, D. (Eds.) The Media Studies Book. A Guide for Teachers. London: Routledge. 12-35.

Buckingham, D. (2000). After the Death of Childhood. Growing up in the Age of Electronic Media. Cambridge: Polity Press.

Buckingham, D. (2003a). Media Education and the End of the Critical Consumer. Harward Educational Review, 73(3), 309-327.

Buckingham, D. (2003b). Media Education. Literacy, Learning and Contemporary Culture. Cambridge: Polity.

Burn, A. & Durran, J. (2007). Media Literacy in Schools. Practice, Production and Progression. London: Paul Chapman Publishing.

Dreyfus, H. L. (2001). On the Internet. London/New York: Routledge. Elokuvakasvatuksen seminaarin raportti. Jämsänkoski 29.-30.04. 1975.

Freire, P. (1996). Pedagogy of the Oppressed (New rev. ed). Harmondsworth: Penguin.

Habermas, J. (1989). The Structural Transformation of the Public Sphere. An Inquiry into a Category of Bourgeois Society. Oxford: Polity Press.

Härkönen, R.-S. 1(994). Viestintäkasvatuksen ulottuvuudet. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 125.

Herkman, J. (2007). Kriittinen mediakasvatus. Tampere: Vastapaino.

Huovinen, Sakari (2007). Lapsille haitallisten pelien valvonta on liian hajanaista. Helsingin Sanomat 17.2.

Kivelä, M. & Minkkinen, S. (1979). Ajatuksia elokuvakasvatuksen lähtökohdista. Sinä, minä, me 1/79. 2-4.

Kotilainen, S. & Kivikuru, U.(1999). Mediakasvatus ihanteiden ja todellisuuden ristipaineessa. Teoksessa Kotilainen, S. & Hankala, M. & Kivikuru, U. (Eds.) Mediakasvatus. Helsinki: Edita. 13-28.

Kotilainen, S. & Rantala L. (2007). Yhteiskunnallista mediakasvatusta tietoverkossa. In Arola, P. & Sallila, P. (Eds.) Koulussa kansalaiseksi. Opettaja ja aktiivinen koulukulttuuri. Helsinki: Kansanvalistusseura, 128-148.

Kotilainen, S. & Suoranta, J. (2005). Mediakasvatuksen kaipuu – ajatuksia alan tutkimuksen

kehittämistarpeista. In OM 5/2005. Mediakasvatus. Kansalliset kehittämistarpeet. Oikeusministeriön julkaisuja 5/2005. 73-77.

Kotilainen, S. (2001). Mediakulttuurin haasteita opettajankoulutukselle. Acta Universitatis Tamperensis 807, Tampere: Tampereen yliopisto.

Kupiainen, R. (2005). Mediakasvatuksen eetos. Fenomenologinen tutkimus mediakasvatuksen etiikasta. Acta Universitatis Lapponiensis 86. Rovaniemi: Lapin yliopiston julkaisuja.

Kurkela, Vesa (2000). Työväeniltamat, valistus ja karnevaali. In Krekola, Joni, SalmiLouhi, S. (1969). Miten opettaa elokuvaa. Helsingin Sanomat 13.10. 1969

Mäki-Tuuri, A. & Vilhunen, A. (toim.) (1990). Mediat ja merkitykset. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XXXVII. Äidinkielen opettajain liitto 1990.

Masterman, L. (1989)., Medioita oppimassa – mediakasvatuksen perusteet. Suom. T.

Miettunen, H. (1954): Audio-Visuaalinen kansansivistystyö. Kuopio: Oy. Kuopion Kansallinen kirjapaino.

Minkkinen, S. & Starck, M. (1975). Lapsi ja joukkotiedotus. Helsinki: Weilin & Göös.

Minkkinen, S. (1878). A General Curricular Model for Mass Media Education. Madrid&Mexico&New York.: ESCO/UNESCO.

Minkkinen, S. (1969). Koulu ja joukkotiedotusvälineet. Helsingin Sanomat 23. 10. 1969

Minkkinen, S. (1975). Raportti joukkotiedotuskasvatuksesta. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja no 7.

Minkkinen, S. (1978). Joukkotiedotuskasvatuksen yleinen opetussuunnitelmamalli. Suomen UNESCOtoimikunnan jukaisuja nro 15. M-L. Julkunen & M-B. Kentz. (Eds.). Osaamisen jakamista kasvatustieteessä. Joensuun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. Joensuu: yliopistopaino. 131–153.

Mustonen, A. (2000). Mediapsykologia. Helsinki: WSOY. Näkökulmia työväen huumoriin. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. 8–33. Nevanlinna. Helsinki: Kansan sivistystyön liitto. Nikander, Kirsti & Valenius, Johanna (eds.). Naurava työläinen, naurettava työläinen.

OM 5/2005. Mediakasvatus. Kansalliset kehittämistarpeet. Oikeusministeriön julkaisuja 5/2005.

OPM 29/2007. Ehdotus toimenpideohjelmaksi mediataitojen ja -osaamisen kehittämiseksi osana kansalais- ja tietoyhteiskuntataitojen edistämistä. (2007) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 29/2007.

Peters, J.M.L. (1961). Teaching about the Film. New York: Columbia University Press & UNESCO.

POPS 1994. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994. Opetushallitus.

POPS 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus. Online wwwmuodossa: http://www.oph.fi/info/ops/pops_web.pdf

Riikonen, R. (1963). Sanomalehden käyttö oppikoulun opetuksessa. Lyhennelmä Sanomalehtien Liiton kevätkokouksessa 10.5. 63 pidetystä esitelmästä. Suomen lehdistö, 5/1963. 39-41.

Ruokamo, H. (2004). Mistä mediataito syntyy?, Peili 4/2004. 24-26.

Ruokamo, H. (2005). Näkökulmia mediakasvatuksen opetukseen ja tutkimukseen. In A. Niikko,

Sihvonen, Jukka (2004). Silta maailmoiden välissä. Wider Screen. Online http://widerscreen.fi/2004/3/elokuvasta_kasvatuksen_mediumina.htm (Accessed 1 March

Sintonen, S. (2001). Mediakasvatus ja sen musiikilliset mahdollisuudet. Helsinki: Sibelius

Akatemia/Musiikkikasvatuksen osaston julkaisuja. SS, Sisä-Suomen sanomat 17.6. 1971.

Suoranta J. (2003). Kasvatus mediakulttuurissa: mitä kasvattajan tulee tietää. Tampere: Vastapaino.

Suoranta, J. (1998). Kriittinen pedagogiikka ja mediakasvatus. Tiedotustutkimus 1/1998. 32-45.

Tella, S. (1997). Mediakasvatus - kasvatusta tieto- ja viestintäyhteiskunnan kansalaiseksi. Online http://www.helsinki.fi/~tella/oppituoli97.html (Accessed 7 August 2007)

Vesterinen, O. & Vahtivuori-Hänninen, S. & Oksanen, U. & Uusitalo, A. & Kynäslahti, H. (2006). Mediakasvatus median ja kasvatuksen alueena – Deskriptiivisen mediakasvatuksen ja didaktiikan näkökulmia. Kasvatus 2/2006. 148-161.

Descargas

Publicado

2009-09-01

Número

Vol. 13 Núm. 2 (2009): La experiencia de PISA en Alemania: recepción, reformas recientes y reflexiones sobre un sistema educativo en cambio

Sección

Colaboración

Licencia

En el momento en que una obra es aceptada para su publicación, se entiende que el autor cede a la Revista PROFESORADO (en adelante RECP) en exclusiva los derechos de reproducción, distribución y venta de su manuscrito para su explotación en todos los países del mundo en formato de revista de papel, así como en cualquier otro soporte magnético, óptico y digital.

Los autores cederán también a RECP los derechos de comunicación pública para su difusión y explotación a través de Intranets, Internet y cualesquiera portales y dispositivos inalámbricos que decida el editor, mediante la puesta a disposición de los usuarios para consulta online de su contenido y su extracto, para su impresión en papel y/o para su descarga y archivo, todo ello en los términos y condiciones que consten en la web donde se halle alojada la obra. A su vez, la RECP autoriza a los autores de los trabajos publicados en la revista a que ofrezcan en sus webs personales o en cualquier repositorio de acceso abierto una copia de esos trabajos una vez publicados. Junto con esa copia ha de incluirse una mención específica de la RECP, citando el año y el número de la revista en que fue publicado el artículo o nota de investigación y añadiendo, además, el enlace a la web de la RECP.

La RECP también recomienda y permite a sus autores que licencien su obra bajo la licencia de Creative Commons Reconocimiento-NoComercial-SinObraDerivada 3.0 España (CC BY-NC-ND 3.0 ES), que implica que el artículo y la nota de investigación pueda copiarse, distribuirse y comunicarse públicamente bajo la condición de que en los créditos se reconozca explícitamente al autor y la obra bajo la forma establecida por éste, sin derecho a su explotación comercial y la elaboración de obras derivadas.