Contra la corriente: Dependencia del camino, convergencia y contingencia en la comprensión del modelo finlandés de garantía de la calidad en educación (QAE)
Palabras clave:
política educativa, Finlandia, calidad, contingenciaResumen
En este artículo experimentamos con la idea de combinar la teoría de la dependencia de decisiones previas (path dependency) con la convergencia y la contingencia para explicar el carácter distintivo de Finlandia en la política educativa y en los modos de hacer política desdecomienzos de los años 1990. Este trabajo se centra en la garantía de la calidad y la evaluación (QAE) en la enseñanza comprensiva (secundaria). Elaboramos y contextualizamos el modelo QAE finlandés a través del análisis de los caminos particulares y algo ambiguos en que las prácticas
globales de QAE han sido recibidas –o no- y han mediado en Finlandia.
Citas
A 12/1866. Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus Suomen kansakoulutoimen lopullisesta järjestämisestä [Imperial Act on Organising Elementary School in Finland].
A 150/2003. Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista [Decree on the Evaluation of Education].
AC 8/2000. Hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 8/2000 vp. [Memorandum from the Administrative Committee]. Hallituksen esitys laiksi lääninhallituslain 2 ja 4 §:n muuttamisesta.
Aho, E., K. Pitkänen, and P. Sahlberg (2006). Policy development and reform principles of basic and secondary education in Finland since 1968. Washington, DC: The World Bank. The World Bank [Education: Working paper series nº. 2].
Ahonen, S. (2001). The end of the common school - Change in the ethos and politics of education in Finland towards the end of the 1900s. In S. Ahonen, & J. Rantala (eds.), Nordic lights education for nation and civic society in the Nordic countries, 1850-2000 (pp. 175-203). Helsinki: Finnish Literature Society.
Ahonen, S. (2003). Yhteinen koulu: tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Koulutuksellinen tasaarvo Suomessa Snellmanista tähän päivään. Tampere: Vastapaino.
Alasuutari, P. (1996). Toinen tasavalta. Suomi 1946–1994. [The Second Republic: Finland 1946–1994]. Tampere: Vastapaino.
ALFRA & MoF (1998). Julkisten palveluiden laatustrategia. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. Valtiovarainministeriö.
ALFRA (2001). Sivistystoimen arviointi on osa valtuustotason arviointia [The Evaluation of Education and Culture is the Municipal Council’s Duty]. Yleiskirje 13/80/2001. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
Ball, S.J. (1999). Labour, learning and the economy: A ‘policy sociology’perspective. Cambridge Journal of Education, 29 (2), 195-206.
CEC 11/2002 . Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 11/2002 [Memorandum from Committee for Education and Culture]. Hallituksen esitys laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien sekä Opetushallituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta.
CEC 3/1998. Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 3/1998. [Memorandum from Committeefor Education and Culture]. Hallituksen esitys koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi.
CIE (1990). Koulutuksen tuottavuus [The productivity of Education]. Helsinki: SuomenTyönantajain Keskusliitto.
Eurydice (2004). Evaluation of Schools Providing Compulsory Education in Europe. Brussels: European
Commission. Directorate-General for Education and Culture.
FEEC (2005). New Directions in Educational Evaluation. Evaluation Programme 2004–2007. Publications of the Finnish Education Evaluation Council 3. Jyväskylä: The Finnish Education Evaluation Council.
Granö-Suomalainen, V. ja Lovio, M. (toim.) (2002). Mihin me pyrimme? Miksi arvioida kunnan koulutusja kirjastopalveluja? Helsinki: Suomen Kuntaliitto.
Green, A. 1999. Education and globalization in Europe and East Asia: Convergent and divergent trends. Journal of Education Policy 14 (1), 55–71.
Grek, S., Lawn, M., Lingard, B., Ozga, J., Rinne, R., Segerholm. C. and Simola, H. (2009). National policy brokering and the construction of the European Education Space in England, Sweden, Finland and Scotland. Comparative Education, 45(1), 5-21.
Heiskala, R. (2006). Kansainvälisen toimintaympäristön muutos ja Suomen yhteiskunnallinen murros [The change of international operational environment and the social rupture in Finland]. In R.
Heiskala, and E. Luhtakallio (eds.): Uusi jako: miten Suomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta? [The new deal: How Finland became a competitive society]. Helsinki: Gaudeamus.
Jakku-Sihvonen, R. (2001). Arvioinnin kehittyminen osaksi julkishallintoa ja koulutuksen ohjausjärjestelmää [How evaluation has evolved to a part of public administration and the steering of education]. In Jakku-Sihvonen, R. (ed.), Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin [Introduction to renewed evaluation culture in education]. Arviointi
/2001. Helsinki: Opetushallitus.
Joas, H. (2004). Morality in an age of contingency. Acta Sociologica, 47, 392–399.
Joas, H. (2008). Kontingenssin aikakausi [The Era of Contingency]. Sosiologia, 45 (3), 203–212.
Kangasniemi, E. (2004). Matematiikalla se alkoi [It started with the mathematics]. In Leimu, K. (ed.) Kansainväliset IEA-tutkimukset Suomi-kuvaa luomassa [International IEA-surveys constructing the image about Finland]. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
Kauko, J. and Varjo, J. (2008). Age of Indicators – Changes in the Finnish Education Policy Agenda. European Educational Research Journal, 7 (2), 219–231.
Kettunen, P. (2008). Globalisaatio ja kansallinen me. [Globalisation and National Us]. Tampere: Vastapaino.
Kettunen, P. (in press). The National Welfare State as a Transnational Historical Construction. In Klaus Petersen & Pauli Kettunen (eds.) Beyond the Welfare Models. Edward Elgar.
Kiander, J., & Virtanen, S. (2002.). 1990s economic crisis : the research programme on the economic crisis of the 1990s in Finland: final report. Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
L 365/1995. Kuntalaki [The Local Government Act].
L 628/1998. Perusopetuslaki [The Basic Education Act].
L 705/1992. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta [The Act on Central Government Transfers to Local Government].
L 718/1988. Laki vapaakuntakokeilusta [The Law on Free Municipality Experiment].
Leimu, K. (2004). Esipuhe [Foreword]. In Leimu, K. (ed.), Kansainväliset IEA-tutkimukset Suomi-kuvaa luomassa [International IEA-surveys constructing the image about Finland]. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
Levi, M. (1997). A Model, a Method and a Map: Rational Choice and Historical Analysis. In Lichbach, M. and Zuckerman, A. (eds.) Comparative Politics: Rationality, Culture and Structure. Cambridge:
Cambridge University Press.
Löfström, E., Metsämuuronen, J., Niemi, E., Salmio, K. and Stenvall, K. (2005). Koulutuksen paikallinen arviointi vuonna 2004 [The local evaluation of education in 2004]. Arviointi 2/2005. Helsinki: Opetushallitus.
ME (1990). Koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnista. Arviointimenettelyä selvittäneen työryhmän muistio [On evaluation of educational outcomes]. Opetusministeriön työryhmien muistioita 1990:23. Helsinki: Opetusministeriö.
ME (1996a). Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistus [The reform of education legislation]. Komiteamietintö 1996:4. Helsinki: Opetusministeriö.
ME (1997). Koulutuksen arviointistrategia [Evaluation Strategy for Education]. Helsinki: Opetusministeriö.
ME (2007a). Koulutuksen arviointijärjestelmän kehittämistyöryhmän muistio [Memorandum from working group developing national system of educational evaluation]. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:27. Helsinki: Opetusministeriö.
ME (2007b). Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muuttuvassa toimintaympäristössä [The position, role and tasks of Finnish National Board of Education and
the steering of the educational branch in a changing operating
nvironment]. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:46. Helsinki: Opetusministeriö.
ME. (1996b). Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistus. Lausunnot komiteamietinnöstä 1996:4 [The reform of education legislation. Comments for memorandum1996:4]. Helsinki: Opetusministeriö.
MEC (2010). Perusopetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako [Basic education 2020 – the national general objectives and distribution of lesson hours ]. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1. Reports of the Ministry of
Education and Culture, Finland. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
NBE (1992). Opetushallituksen ehdotus opetustoimen rakenneohjelmaksi [Proposal of the National Board of Education for a Structural Programme of Education]. Helsinki: Opetushallitus.
NBE (1995). Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli [A framework for evaluating educational outcomes in Finland]. Arviointi 9/1995. Helsinki: Opetushallitus.
NBE (1999). A Framework for Evaluating Educational Outcomes in Finland. Evaluation 8/1999. Helsinki: National Board of Education.
Numminen, J. (1994). Koulutuspolitiikan vaihtoehdot [The Alternatives of Education Policy]. Helsinki: Otava.
OECD (1992). Education at a Glance. OECD indicators. Paris: OECD.
Palonen, K. (1993). Introduction: From Policy and Polity to Politicking and Politicization. In Palonen, K. and Parvikko, T. (eds.) Reading the Political: Exploring the Margins of Politics. Helsinki: The Finnish Political Science Association.
Pekonen, K. (2005). Suomalaisen hallitsemiskäsitteistön historiaa [On the history of Finnish administrative concepts]. Helsinki: Yliopistopaino.
Pierson, P. (2000). Increasing Returns, Path Dependence and the Study of Politics. American Political Science Review, 94 (2), 251–267.
Purhonen, K. 2005. Eteläranta peruskoulun ja yksityiskoulujen puolesta. In Hämäläinen, K., Lindström, A. & Puhakka, J. (Eds.), Yhtenäisen peruskoulun menestystarina [The Succes story of Common
Comprehensive School]. Helsinki: Yliopistopaino kustannus.
Rajanen, J. (2000). Selvitys koulutuksen paikallisen tason arvioinnin tilasta [The state of local level evaluation]. Arviointi 11/2000. Helsinki: Opetushallitus.
Statistics Finland (1999). Statistical Yearbook of Finland. Volume 94. Helsinki: Statistics Finland.
Temmes, M., Ahonen, P. and Ojala, T. (2002). Suomen koulutusjärjestelmän hallinnon arviointi [Evaluation of the Finnish education administration]. Helsinki: Opetusministeriö.
Tiihonen, S. (2004). From governing to governance: A process of change. Tampere: Tampere University Press.
Tyack, D. & Cuban, L. (1995). Tinkering Toward Utopia a Century of Public School Reform. London: Harvard University Press [ed. española: En busca de la utopía. Un siglo de reformas de las escuelas públicas. Mexico: Fondo de cultura económica, 2001].
Välijärvi, J., P. Linnakylä, and P. Kupari (2005). Kansalliset arviointitutkimukset [National learning tests]. In Yhtenäisen peruskoulun menestystarina [The success story of common comprehensive school] Hämäläinen, K., Lindström, A. and J. Puhakka, J. (eds). Helsinki: Yliopistopaino Kustannus.
Werner, M. and Zimmerman, B. (2006). Beyond comparison: Histoire croisée and the challenge of reflexivity. History and Theory, 45 (1), 30–50.
Descargas
Publicado
Número
Sección
Licencia
En el momento en que una obra es aceptada para su publicación, se entiende que el autor cede a la Revista PROFESORADO (en adelante RECP) en exclusiva los derechos de reproducción, distribución y venta de su manuscrito para su explotación en todos los países del mundo en formato de revista de papel, así como en cualquier otro soporte magnético, óptico y digital.Los autores cederán también a RECP los derechos de comunicación pública para su difusión y explotación a través de Intranets, Internet y cualesquiera portales y dispositivos inalámbricos que decida el editor, mediante la puesta a disposición de los usuarios para consulta online de su contenido y su extracto, para su impresión en papel y/o para su descarga y archivo, todo ello en los términos y condiciones que consten en la web donde se halle alojada la obra. A su vez, la RECP autoriza a los autores de los trabajos publicados en la revista a que ofrezcan en sus webs personales o en cualquier repositorio de acceso abierto una copia de esos trabajos una vez publicados. Junto con esa copia ha de incluirse una mención específica de la RECP, citando el año y el número de la revista en que fue publicado el artículo o nota de investigación y añadiendo, además, el enlace a la web de la RECP.
La RECP también recomienda y permite a sus autores que licencien su obra bajo la licencia de Creative Commons Reconocimiento-NoComercial-SinObraDerivada 3.0 España (CC BY-NC-ND 3.0 ES), que implica que el artículo y la nota de investigación pueda copiarse, distribuirse y comunicarse públicamente bajo la condición de que en los créditos se reconozca explícitamente al autor y la obra bajo la forma establecida por éste, sin derecho a su explotación comercial y la elaboración de obras derivadas.
